Kevätpäiväntasauksen jälkeiset kaksi viikkoa eivät ole olleet kovin keväiset. Lunta vain satoi lisää ja ilma oli kylmä, tiet hirveässä kunnossa. Kevät antaa odotuttaa itseään, nyt sentään sataa ripottaa, vettä tällä kerralla. Se on hyvä. Ensi viikolle on luvattu plussaa ja lisää vettä. Lumet alkaa väistyä ja juu, se on kevät sitten vihdoinkin täällä! Minä en kuitenkaan malttanut odottaa toimettomana, vaan autoin kevättä virittäytymällä oikeaan tunnelmaan raparperikiisselin ja kylvötöiden avulla.
Raparperikiisseli
Raparperi kuuluu oikeastaan loppukevääseen, alkukesään. Kauniin värisen raparperikiisselin kirpeää makua ajatellessa tulee mieleen mökkipuutarha, marjapensaiden ja omenapuiden alla kasvavat hujopit ja niiden suuret, painavat lehdet. Varret on helppo kerätä, sen kun vain taittaa varovasti tyvestä ja istahtaa kuistinportaille kuorimaan ja pilkkomaan. Aurinko osuu portaille viistosti puiden takaa. Kesäloma on juuri alkanut. Vielä ei ole kovin lämmin, mutta kengät on silti pakko riisua, tuntea maa jalkojen alla. Paljaiden jalkojen vierellä kasvaa ratamoita ja suurilla raparperinlehdillä voi ruokkia kompostia. Vesi suureen kattilaan haetaan kaivolta, ja kiisselin keittäminen voi alkaa.
Raparperi on monivuotinen kasvi, ja kun sen on kerran saanut kasvamaan, on hoito helppoa. Puutarhamme raparperirykelmää hoidamme vain naapuritilan isännän kippaaman lantakasan avulla, eivätkä he muuta hoitoa näytä kaipaavan. Viime kesän raparperisato oli runsas. Tein monta purkkia raparperihilloa ja -marmeladia, inkiväärillä ja kanelilla maustettuna sekä ilman. Tein raparperisimaa, joka toisin kuin edellisvapun epäonnistunut sima, (10 litraa hiivan tuoksuista litkua, jossa rusinat itsepäisesti pysyivät pohjalla) onnistui mainiosti.
Hillojen ja simojen lisäksi tein kattila kaupalla kiisseliä, mutta ei kiisseliäkään joka kesäpäivä jaksa syödä. Niinpä kuorin ja pilkoin raparperia, annostelin pakastepusseihin kiisseliin tarvittavan määrän paloja ja heitin kylmäarkun syövereihin. Eikä mikään maku tuo kesäntuntua keskelle talvea niin, kuin raparperikiisseli. Ensi kesänä, vaikka talven tulo tuntuukin kaukaiselta, kannattaa siis pilkkoa raparperia pakkaseen, josta pussin loskaharmauden masentamana voi kaivaa ulos, pistää hellalle kiehumaan ja nauttia kuumana jäätelön tai kerman kera.
Raparperikiisseli ( sopivan kokoinen satsi)
n. 1 litra raparperinpaloja, alle tai päälle, makuasia.
1 litra vettä
sokeria
kanelia maun mukaan (lempimausteeni, joten minä en kanelin määrässä säästele)
ripaus inkivääriä
1 tlk. vaniljasokeria
5-6 rkl. perunajauhoa (riippuen, pidätkö juoksevammasta vai paksummasta kiisselistä)
Kiehauta vesi kattilassa. Lisää raparperinpalat ja anna kiehua kunnes ovat pehmentyneet. Sekoita silloin tällöin. Lisää mausteet. Sopiva sokerin määrä riippuu maistajasta, itse laitan mahdollisimman vähän, sillä pidän raparperin kirpeästä mausta. Mitkään lisämausteet eivät ole välttämättömiä, mutta tuovat mukavan säväyksen. Neilikkakin voisi sopia mausteeksi, mutta ehkä kiisselistä silloin tulisi liian jouluinen. Sekoita perunajauhot pieneen tilkkaan kylmää vettä, ja kaada kattilaan koko ajan sekoittaen. Perunajauho ei tykkää kiehumisesta, joten hiukan sekoiteltuasi, ota kattila levyltä pois. Syö sellaisenaan, tai kylmän kauramaidon, kermavaahdon tai jäätelön kera.
Leikki raeruohon ja ohran kanssa
Raeruohon ja ohran siemeniä saa pääsiäisen lähestyessä jokaisesta pikkukaupastakin. Ne on helppo kylvää, itävät nopeasti ja tuovat väriä kotiin. Minä kylvin viime viikolla raeruohoa säilykepurkkeihin ja oluttölkkeihin. Joihinkin purkkeihin tein yläreunaan pienet reiät, johon voin pujottaa ohutta metallilankaa. Niitä voi sitten ripustaa ikkunaan tai oviaukkoihin, ja rakennella mieleisiään asetelmia. Ensi vuonna voisi kevään lähestyessä jemmata kauneimpia purkkeja, nyt tarjolla ei ollut kummoisia, vain hedelmäsäilyke- ja hernekeitto- sekä kaksi karamellipurkkia. Ohransiemeniä kylvin sekä raeruohon sekaan, että omiin purkkeihinsa, muovisiin koskenkorvapulloihin. Onhan Koskenkorvan viina tehty ohrasta.
Raeruohon ja ohran lisäksi kylvin basilikaa ja rosmariinia, ettei tänä vuonna tarvitse niitä ostaa taimina. Joka kevät laitaan multaan myös köynöskrassin siemeniä, jotta on kukkivia krasseja jo alkukesästä eikä vasta heinä- elokuussa. Ensi viikolla kylvän kurpitsaa kylvöslaatikoihin ja tomaattia maitotölkkeihin.- tyhjiä purkkeja odottamassa multaa ja siemeniä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti